Latvus: Ymmärryksen siivet

Postikulut 3 euroa, jos mahtuu kirjeeseen. Tarkistan pyynnöstä.

Miksi tiede on länsimaista?

Euroopan kehityksen pysähtymisen ja pimeän keskiajan synnyn ratkaisevimmaksi syyksi Latvus nostaa 200-luvulla syntyneen asketismin. Asketismin myötä nainen menetti alkuseurakunnassa saamansa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisön olemukseen. Rooman myöhäisantiikissa syntyneen asketismin ensimmäiset vaikuttajat löytyvät Latvuksen mukaan stoalaisuudesta, uusplatonismista sekä gnostilaisuudesta. Tyytymättä enää alkuseurakunnan jo omaksumaan armahdetun osaan, myös kristityt lähtivät asketismin keinoin tavoittelemaan korkeuksia.

Seuraukset alkoivat näkyä erityisesti miehen suhteessa naiseen. Ortodoksian kannalta feminiininen sallivuus osoittautui vaaratekijäksi. Eroksen pelko oli toinen päätekijä asketismiin agitoinnissa. Latvus löytää myös slaavilaisen kulttuurin 500 vuoden degeneroitumisen erääksi päätekijäksi pelon naisen seksuaalisuutta Ladaa ja mielen labiiliutta kohtaan, jonka synnytti tataarien hyökkäys Kiovaan 1200-luvulla.

Vahvimmiksi eristäjiksi ja naisen syyllistäjiksi myöhäisantiikissa nousivat erityisesti mitä ilmeisimmin omassa nuorudessaan, stoalaisuudessa, uusplatonismissa tai manikealaisuudessa alitajuntansa suhteessa naiseen vammauttaneet kirkkoisät, kuten Tertullianus.

Kirkkoisien mukaantulo luonnontieteistä kiinnostuneiden joukkoon oli paradoksaalinen. Luontoa oli tutkittava Jumalan kunniaksi, ja oli osoitettava gnostilaisuutta ja uusplatonismia vastustaen että tämä luomus oli tehty suvereenisti, materian synnystä lähtien.

Kristillinen ajattelu oli tuova ihmiskunnan ulos antiikista ja ensi merkit olivat nähtävissä jo Augustinuksen, Basilius Suuren ja Filoponoksen (v. 529) oivalluksissa ja kritiikissä antiikin maailmankuvia kohtaan. Asketismin vuoksi uudet ajatusradat pääsivät todella eurooppalaisten käyttöön vasta vuosisatoja myöhemmin.

Naisen asteettaisen paluun myötä herkkyys ja empatia voittivat alaa keskiaikaiselta kovuudelta. Latvuksen mukaan tämä on tieteellisen ajattelun kannalta selvimmin nähtävissä fransiskaanien työssä Oxfordissa, jossa tietoteoreettinen ajattelu nousi uuteen ulottuvuuteen.

Latvus väittää naisen miehestä poikkeavan sallivuuden olevan yksi seikoista, jonka nainen täysivaltaisena yhteisön jäsenenä tuo korostetusti esille. Sallivuus taas on koko yhteisön luovuuden kannalta ratkaisevan tärkeä ominaisuus. Latvus viittaa William Whewelliin, joka tieteen historiaa kartoittaessaan on todennut, että yhteisöt, joiden ajatustottumuksista puuttuu induktiivisyys, eivät ole edenneet luonnontieteissä. Latvus nostaa juuri naisen ja hänen olemuksensa induktiivisten ajatustottumusten markkinoijaksi yhteisössä.

Hypoteesinsa testauksessa Latvus hyödyntää Euroopan lisäksi slaavilaisen kulttuurin nopeata nousua 1800-luvun alussa. Pietari Suuren merkittävin tuliainen lännestä oli naisen vapautuminen. Myös islamin tieteen nousun keskiajalla Latvus arvioi osaltaan tapahtuneen naisen avoimen läsnäolon ansiosta. Tieteen kehityksessä hävinneiden joukkoon hän nostaa Kiinan, ja tämänkin juuri osaltaan naisen avoimen läsnäolon puutteen vuoksi.