John Irving Välisarjan avioliitto

John Irving Välisarjan avioliitto, kovakantinen paperikansilla, Keltainen kirjasto, s. 262

Nouto Pasila tai Herttoniemi, postitettaessa ostaja maksaa postikulut

Välisarjan avioliitto, John Irvingin kolmas romaani, ilmestyi 1974. Se on vallaton kuvaus 60-lvun seksuaalisen vapautumisen uusista tuulista keskiluokkaisen älymystön parissa, tarkemmin sanoen kahden pariskunnan vaimonvaihtoleikistä.

Tuttuun tapaan Irving sijoittaa kertomuksensa yliopistomiljööseen. Kertojana on historianopettaja ja kirjailija, joka on tyytymätön viiden historiallisen romaaninsa vastaanottoon. Hänen pulska Utch-vaimonsa on alkuaan itävaltalaistyttö, ja wieniläissyntyinen on myös yliopiston painivalmentajana toimiva saksanopettaja Severin Winter – paini ja Wien ovat siis väistämättä mukana jo tässäkin Irvingin varhaisromaanissa! Winter on nainut kapealanteisen kaunottaren Edithin, joka hänkin on aloittelemassa kirjailijan uraa.

Nämä kaksi avioparia ajautuvat yhteen: Severiniä ja Utchia yhdistävät vankka ruumiinrakenne ja wieniläinen tausta, heidän puolisonsa taas ovat hentorakenteisia kaunosieluja jotka voivat puhua kirjoittamisen vaivoista keskenään. Tapahtuu luonteva parinvaihto. Kaikki osapuolet hyväksyvät uudet järjestelyt ja saavat niistä sisältöä elämäänsä sekä uuta eloa avioliittoihinsakin. Näin vakuuttaa miehisen omahyväinen kertoja, mutta lukijan epäilyt heräävät hiljalleen. Harmittomana ja iloisena alkanut leikki, jonka ei ollut määrä vaikuttaa kumpaankaan avioliittoon, alkaa ajan mittaan hiertää. Ensimmäisenä hyppää vaunuista Severin, ja hiekkaa tulee muidenkin rattaisiin. Viimeisenä avautuvat kertojan silmät. Sitä murskaavampi on isku, kun Utch ottaa lapset ja häipyy Wieniin samaan päivänä kun kustantajalta saapuu uusin teos lastenkirjaksi luokiteltuna! opetukseksi jää kertojan alakuloinen toteamus: ”Seksistä on vain tilapäistä apua.”

Välisarjan avioliitto on hallittu ja hauska avioliittoromaani, josta ei puutu hirtehisiä jos ei traagisiakaan piirteitä. Se osoittaa, etteivät Garpin maailman ja Kaikki isäni hotellit –romaanin yhtäläisyydet ole sattumaa, vaan osa John Irvingin kirjailijan- ja maailmankuvaa.