Orphan Pamuk Valkoinen linna

Orphan Pamuk Valkoinen linna, Loisto pokkari, s. 215. Kansissa selvää kulumaa näkyvissä

Nouto Länsi-Pasila tai Herttoniemi

Turkkilaisen kirjailijan mielikuvitusta kiehtova kaksoisolentotarina 1600-luvun Istanbulista, keskeltä ruton kauhuja ja sulttaanin hovin juhlia ja juonitteluja.

Valkoinen linna on suppeudestaan huolimatta hyvin rikas ja monipohjainen teos. Sen teemoja ovat toisaalta vanha tuttu kaksoisolentoaihe ja toisaalta länsimaisen ja itämaisen kulttuurin kohtaaminen ja vastakkaisuus. Sitä voitaisiin luonnehtia filosofiseksi allegoriaksi, mutta samalla se on mukaansatempaava ja jännittävä romaani, vetävästi kirjoitettu ja taitavasti rakennettu.

Kirjan kertoja on nuori italialainen oppinut, joka joutuu 1600-luvulla turkkilaisten merirosvojen vangiksi ja myydään orjaksi istanbulilaisella tiedemiehelle. Tämä on hämmästyttävästi italialaisen kaltainen sekä ulkonäöltään että tavoiltaan. Turkkilainen, josta kirjassa käytetään nimeä Hoca, ’opettaja’, on hyvin kiinnostunut länsimaisen kulttuurin saavutuksista ja utelee orjaltaan kaikkea mahdollista. He kertovat toisille muistoistaan ja kokemuksistaan, ja vähitellen heille tuntuu kehittyvät yhteinen tausta ja tietoisuus. Yhdessä he suunnittelevat upean ilotulituksen, jolla he saavat osakseen sulttaanin suosion, ja sen jälkeen he laativat sulttaanin tilauksesta mielikuvituksellisia luonnontieteellisiä selvityksiä.

Teoksen huippukohta on sotaretki vihollisen Valkoista linnaa vastaan, joka on määrä kukistaa Hocan ja italialaisen suunnitteleman suurenmoisen sotakoneen avulla. Yritys epäonnistuu kuitenkin surkeasti ja vihatun ulkomaalaisen on pakko paeta takaisin Venetsiaan – mutta kuka pakenee ja kuka jää?