(1/6)

Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965 Päiviö Tommila

Kunto: Hyvä

Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965

Osat 1 ja 2, siis ”kaikki” osat

Päiviö Tommila

Graafinen asu: Väinö Horttanainen

K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa

Jyväskylässä 1970 ja 1972

Osa1 alkusanat:

Mitä lukijan tulee tietäa

Tämän teoksen valmistumiseen on kulunut luvattoman paljon aikaa. Yhtena

synä on ollut työsuunnitelman aiheuttama suurtöisyys, toisena ja tärkeämpänäkin

esteenä akateemisen opettajantoimen muille töille jättämä vähäinen aika. Kun

nuorena maisterina tein sopimuksen Jyväskylän historian kirjoittamisesta, en

aavistanut tulevani joitakin vuosia myöhemmin nimitetyksi professorinvirkaan.

Sen mukanaan tomat monet toimet, mm. useampivuotinen dekaaninkausi, eivät

juuri ole sallineet esillä olevan teoksen edistymistä muulloin kuin loma-aikoina.

Jyväskylän historia on ollut kiintoisa tehtävä ensinnäkin siksi, että olen viettä-

nyt lapsuuteni tässä kaupungissa. Toiseksi minua kiinnosti alusta alkaen kaupun-

kihistoriallinen tutkimus yleensä. Halusin myös kokeilla englantilaisen county his-tory-typpisen kaupunkihistorian rakennemallin soveltumista suomalaisen kau-

pungin vaiheiden kuvaamiseen. Tässä mielessä laadin ensi töikseni suunnitelman,

jonka historiatoimikunta hyväksyi ja jonka mukaan kaksiniteiseksi aiotun his-

toriateoksen ensimmäinen osa käsittäisi varsinaisen tekstin ja toinen osa koostuisi

kaupungin ja kaupunkilaisten toimintaa koskevista tilastoista, virkakuntaluette-

loista, matrikkeleista ja lähdejulkaisuista. Toivoin tällä ratkaisulla pääseväni ta-

vanomaista keskitetympään tekstin, jossa ei olisi tarvetta numero- ja nimimassan

luettelemiseen ja jossa voisin keskittyä kaupungin vaiheiden kannalta olennaisim-

piin asioihin. Liiteosassa taas olisi mahdollista tuoda esiin tarkempia ja täydelli-

sempiä yhtäjaksoisia tietoja kuin mitä kaupunkihistorioissa yleensä on ollut ti-

laisuus esittää.

Työsuunnitelman toteuttaminen osoittautui pian hankalammaksi ja suuritöi-

semmäksi kuin sen laatiminen paperilla. Olisi kieltämättä ollut helpompaa tyytyä

tavanomaisempaan tapaan mainitsemaan esimerkiksi kaupunginvanhempien insti-

tution olemassaolo ja luetella joitain vanhimpia noin ikään malliksi kuin ryhtyä

työlääseen puuhaan täydellisen kaupunginvanhimpien listan aikaansaamiseksi

hajanaisten ja epäsäännöllisten lähdemerkintöjen pohjalla. Uskoakseni työ on

kuitenkin palkinnut tekijansä, sillä olen voinut esim. juuri kaupunginvanhimmista

kirjoittaa paljon lujemmalla pohjalla olevaa tekstiä tuntiessani kaikki vanhimmat

kuin mitä olisin voinut tehdä tietäessäni heistä vain jonkun satunnaisen yksilön:

Vastavalla tavalla toisen osan muutkin luettelot, matrikkelit ja numerosarjat

Osa2 alkusanat

Selitykseksi

Kuten tämän teoksen ensimmäisen osan johdannossa esitetyst työn yleissuunni-

telmasta käy ilmi, on Jyväskylän historian toinen osa kokonaisuudessaan koottu tilasto- ja matrikkeliaineksesta. Jäsentelyltään tämän osan sisältö ei noudata

tekstiosan jakoa. Lähtökohtana on pidetty puhdasta systemaattista jakoa, jonka mukaisesti ensiksi esitellään kaupungin virkamiehet ja luottamustoimien halti-

jat, perehdytään kaupungin rakentamistilastoihin ja kaupungin taloudenhoitoon

sekä likenteen kehitykseen. Tämän jälkeen seuraavat väestötilastot, kaupungin

kauppiaita, käsityöläisia ja teollisuutta koskevat tilastot ja matrikkelit, edelleen

koululaitoksen kasvua ja polittisen aktiivisuuden nousua osoittavat tilastot ja

luettelot. Lopuksi esitellään kaupunkiseurakunnan papit ja lukkarit sekä luotta-

mustoimien haltijat.

Tämänlaatuinen tilasto- ja matrikkeliteos on tietysti mahdollista koota monella

tavalla. Mukaan otettavaksi suunnitellun aineksen määrä ja koostumus ovat työn

aikana jatkuvasti muuttuneet. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut kokonaisuuden

aikaansaaminen hdess tekstiosan kanssa. Mukaan on otettu vain sellaisia tilastoja ja luetteloita, jotka suoranaisesti littyvät tekstissä esitettyihin kehitys-

ilmiöihin; toinen osa muodostaa siis pohjan tekstiosan käsittelylle. Valinnassa

on myös jossakin tapauksessa ratkaissut lähdemateriaalin saantimahdollisuus.

Kunkin pääjakson alussa on lähemmin esitelty ao. ryhmän aineksen koostu-

musta ja lähteitä. Viimeksi mainittuja selvitetaän myös eri tilastojen, luetteloi-

den ja matrikkelien omissa johannoissa. Tilastotietojen päätevuosi on yleensä

vuosi 1965. Painatuksen jälkeen havaituista virheistä on luettelo I osan lopussa.

Turussa, tammikuun alussa 1970

Päiviö Tommila

Myydään hyväkuntoinen kirja.

Nouto Pasilan aseman läheltä ja postitus ok.

Muita minulla myynnissä olevia kirjoja löydät tuon linkin avulla. Samalla postimaksulla tulee useampikin kirja:

https://tori.fi/li?w=3&cg=0&ca=18&aid=273379