Vankisellistä vallan kahvaan "Isäni Sulo Hostilan tie"

Vankisellistä vallan kahvaan "Isäni Sulo Hostilan tie"

Filosofian maisteri Marjut Lindström on kirjoittanut isänsä, mestaripainija, urheilujohtaja, kansanedustaja, ministeri ja Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sulo Hostilan (1920-2002) elämänkerran. Sotaveteraaneille omistetussa kirjassa on lähes 400 sivua, joista 64 kuvallisia. Pietarissa syntyneestä, yli 30 vuotta yhteiskunnallisena vaikuttajana toimineesta Sulo Hostilasta on sanottu "monena mies eläissään". Jatkosodan alussa hän toimi lääkintämiehenä Päämajassa Mikkelissä, josta hänet komennettiin vuoden 1943 alussa rintamalle Maaselän kannakselle. Jalkaväkirykmentti 25:n eli Piikkirykmentin riveissä hän osallistui Karjalan kannaksen viivytystaisteluihin kesällä 1944. Sulo Hostilan poliittinen toiminta alkoi sodan jälkeen SDP:n valtuustoryhmässä Karhulassa. Ministeri Penna Tervon kuoleman jälkeen hän nousi varapaikalta eduskuntaan vuonna 1956, jossa sosiaalipolitiikkaan painottunut työ, hyvinvointivaltion perustusten muuraaminen, jatkui vuoteen 1975. Väliin mahtui toiminta Rafael Paasion vähemmistöhallituksen, nappulaliigan, puolustusministerinä. Kymenlaakson asiaa, erityisesti liikenneyhteyksien kehittämistä sekä saariston asioita, hän ajoi tehokkaasti valtakunnallisten tehtävien ohella. Vuosina 1974-1983 Sulo Hostila toimi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajana sovittaen käytäntöön sitä sosiaalipoliittista lainsäädäntöä, jota hän itse oli ollut eduskunnassa säätämässä. Sulo Hostila oli nuorena huippu-urheilija yltäen painissa Suomen mestaruustasolle. Aktiiviuransa jälkeen hän toimi painin päävalmentajana TUL:ssa. Järjestön hajottua hän johti uutta keskusjärjestöä TUK:a osallistuen mm. Suomen olympiakomitean toimintaan. Sulo Hostilan elämänkerta on samalla sukutarina, jossa kuvataan myös hänen vanhempiensa vaikeita vaiheita Neuvosto-Venäjällä sisällissodan jaloissa vuosina 1917-1921. Kirja vie lukijansa asiantuntijan mukana aikamatkalle Suomen itsenäistymisestä tälle vuosituhannelle käsitellen päähenkilön persoonaa ja työtä arvostaen, mutta myös tutkijan kriittisyydellä. Se kertoo myös millaisen hinnan tämä joutui kulissien takana työstään maksamaan. Koska Sulo Hostila oli laulumiehiä, kirjassa "soi" tunteiden tulkkina musiikki. Runot, perhealbumin valokuvat ja kirjoittajan lapsuusmuistot tuovat mukaan tunnetta ja kaunokirjallista ainesta.