Kuvaus
Ilmoitettu hinta on Osta heti -hinta, eikä se sisällä 9 %:n ostajakomissiota, 3 €:n ostajamaksua eikä toimituskuluja (tuotteet sijaitsevat ulkomailla). Tarkat kustannukset löytyvät Catawikin verkkosivustolta.
Klassinen selviytyminen on öljymaalaus "Hevoset" -sarjasta, jonka on tehnyt Rodolfo Zito (MOLOCHIO 1924 - ROMA 1995). Se valmistettiin vuonna 1979, mikä ilmenee aitoussertifikaatista, luetteloimisnumerosta ja kahdesta omistuskirjoituksesta, jotka on allekirjoittanut tekijä vuonna 1982.
Erinomaisesti säilynyt ooppera, joka on suojattu klassisella kehyksellä lasin takana.
Maalaus ostettiin isältäni vuonna 1982 galleristilta (kuten takana olevasta omistuskirjoituksesta käy ilmi) eikä sitä ole koskaan luovutettu eteenpäin.
Pasquale ja Caterina Ziton esikoinen poika Rodolfo syntyy Molochiossa 12. huhtikuuta 1924. Melko levoton teini-ikäinen hän lopettaa toisen asteen koulun käymisen opintojensa ensimmäisenä vuonna: koulun sijaan hän suosii raikasta ilmaa, vapauden päättää päiviensä kulusta peltojen, ylänköjen ja Trepitòn metsien keskellä, jonka vuori on hänen Molochionsa. Näinä päivinä, jotka kuluvat laajalla tasangolla, lehtojen ja kuusikoiden keskellä, Rodolfo on usein keskittynyt tarkkailemaan, tallentamaan ja ikuistamaan paimentolaismaisemia ja villieläimiä improvisoiduille paperi- tai puupaloille.
Hyvin nuorena hän osoittaa suurta intohimoa maalaustaiteeseen ja erityistä lahjakkuutta piirustuksessa. Tämä nuoren Rodolfon ilmaisema asenne ei jää huomaamatta Antonio Cannatalta, Polistenassa eläneeltä kuuluvalta taiteilijalta, joka eli vuosina 1895-1960, niin että hän ottaa Rodolfon oppilaakseen. Mestari opettaa hänelle kuvataiteen muodolliset perusteet, kuten piirtämisen ja öljymaalauksen, sekä olennaiset periaatteet freskotekniikasta.
Vuonna 1991, Pyhän istuimen toimeksiannosta hän teki poikkeuksellisen maalauksen, joka esittää autuaaksi julistettua Don Luigi Orionea ja paavi Johannes Paavalia II. Tuo suurisuuntainen teos sai alkunsa 3. maaliskuuta 1991, jolloin Johannes Paavali II vieraili Rooman Ognissanti-kirkossa. Tuona juhlapäivänä, mestari Ziton läsnäollessa, paavi lahjoitti maalauksen seurakunnalle.
Hänen maalauksensa on määritelty levottomaksi ja järkyttäväksi, Umberto Boccionin ja Giorgio De Chiricon seuraajaksi. Taidekriitikko Nino Bolla kirjoittaa asiasta: "Picasso, Boccioni, Balla, De Chirico, Zito: enemmän kuin yhteys, jatkuvuus taitavuudessa ajassa, maalaajien ei vain likaisessa kaupankäynnissä vaan ennen kaikkea Taiteessa: puhdasta, kirkasta, aitoa taidetta, kuitenkaan halveksimatta sukupuolta ja eroottisuutta, jotka ovat myös taidetta, kunhan osaa sen selkeästi osoittaa."
Hänen maalaustaidettaan koskee mielikuvitus ja tunne, se muuttuu elämäksi ja todellisuudeksi ja edustaa jatkuvaa etsimistä aiheista, jotka ammentavat äärettömästä. Hänen pitkä matkansa maailman kaduilla sai hänet löytämään virikkeitä inspiraation saamiseksi ja ilmaisemaan sisintään muodoissa ja väreissä, joissa on klassisia ja taiteellisia modernismin kaikuja.
Taiteilijan monissa teoksissaan maalaamat hevoset ovat symboli hänen ihmis- ja taiteilijalaadustaan. Kankaalle painettuna, usein potkien ja sydäntäsärkevää kauneutta omaavina, Ziton hevoset, sanoo taidekriitikko Salvatore Sicilia, "Voivat syntyä meren vaahdosta. Toiset pilvien hauraudesta... runoilijat, usein, saavat ne syntymään kesäöiden tuulesta. Ziton hevoset, kerran käsitettyinä, tulevat valoon juuri väristä. Ne ovat hevosia, joiden esteettinen kauneus vahvistaa jo silloin aikuisen maalarin säihkeää kypsyyttä, kun tähti alkoi loistaa kalabrialaisen maan suorakulmaisella taivaalla, tunnetun Cannatan työhuoneessa, taiteilijassa, joka on rakastunut luontoon kaikessa sen salaisimmassa kauneudessaan. Väri on kaikki. Värillä runoutta. Runouden myötä tulee musiikkia, joka värisee intohimon lämpimissä nuoteissa."
Tietoja Catawikista<