Maalaiskansakoulun Luonnontieto toinen vuorokurssi

Maalaiskansakoulun Luonnontieto toinen vuorokurssi

Näätänen - Setälä

1942

Mukana Raittiusoppia liite.

KOULUNUORISON

TIETOSANAKIRJAT

Kodin Tietokirja. Toimittanut Yriö Karilas. - Yksiosainen,

aakkosellinen hakuteos, joka helppotajuisena, mutta sisäl-löltaan mitä monipuolisimpana tiedon aarteistona on val-

mis nuorta tiedonhaluista väkea palvelemaan. Olkoonpa

kysymyksessä aineen kirjoittaminen, työkirjatyo, läksyjen

valmistaminen tai mikä koulutehtäva tahansa, aina voi

luottavaisesti etsia apua Kodin Tietokirjasta, jonka onnel-

liseksi omistajaksi

päässyt koululainen pian on huomaava

suureksi aarteekseen. Sisältaä yhteensä 10,221 haku-

sanaa, 257 syväpainoliitekuvaa, 2,935 tekstikuvaa ja 87

tekstikarttaa. Monivärilitteinä eri valtakuntien liput, Suo-

men vaakuna ja liput sekä suuri Suomen kartta. 983 kaksi-palstaista tekstisivua. - Hinta sid. kangask. 188 mk.

Rodin Taitosanakirja. Toimittanut Vilho Setälä. - »Käte-

vän aarre - kokemattoman koulu!» Tuhattietoinen aakko-

sellinen hakuteos jokapäivista elamäa varten. Teos sisäl-

tää kuudettatuhatta tubansin selvin piirroksin valaistua

käytännöllista ohjetta. Jokainen kätevä poika

ja tyttö®

haluaa itse auttaa itseään, olipa kysymyksessä rikkoutu-

neen esineen korjaaminen tai kokonaan unden valmistami-nen. Kun kukaan ei ole seppä syntyessään, ovat hyvät ja

pätevät neuvot usein tarpeen. Kodin Taitosanakirjasta

hakija aina saa itselleen loistoselityksen. - Kolmas painos.

Yhteensä 2,305 hakusanaa, 2,709 kuvaa ja piirrosta, 20 sivua liitekuvia. 676 sivua. Hinta sid. kangask. 188 mk.

OTAVA

180 TEKSTIKUVAA JA 3 VARIKUVALITETTÄ (29 KUVAA)

NELJÄS PAINOS

OPETUSSUUNNITELMAKOMITEAN

MIETINNON POHJALLA MAALAIS-

KANSAKOULUJA VARTEN

KUSTANNUS-

OSAKEYHTIO

OTAVAN

KIRJAPAINO

HELSINGISSÄ

1

9 4

2

Kasvioppi.

1. Retki juuren tutkimista varten.

Kootkaa useita eri kasveja kaivaen niiden juuret huolelli-

sesti maasta. (Esim. nittyleinikki, peltoleinikki, peltokaali, herne, kissankello, kirjavapillike, voikukka, ruis ym.)

Verratkaa toisinsa peltokaalin ja nittyleinikin juurta.

Mita eroavaisuuksia huomaatte? Sellaista juurta, kuin pelto-

kaalilla on, sanotaan pääjuureksi. Sinä on yksi vahvempi

juurirunko, josta lähtee pienempiä juurihaaroja. Milla löytä-

mistänne kasveista on päajuuri?

Nittyleinikin varren lyhyesta maanalaisesta osasta läh-

tee useita ohuita juuria. Sellaisia juuria sanotaan lisäjuu-

riksi. Millä löytämistänne kasveista on lisäjuuret?

Tehtävia: 1. Piirrä työkirjaasi vierekkäin paäjuuri ja lisajuuret.

2. Kirjoita työkirjaasi niiden kasvien nimet, joilla on pääjuuri.

Samoin ne, joilla on lisäjuuret.

Juuren merkitys kasville.

Tehtäviä: 1. Aseta jokin isojuurinen kasvi vesilasiin, nin että vain

juuret ovat vedessä. Kaada vedenpinnalle vähän juoksevaa oljyä,

joka estää veden haihtumisen suoraan lasista. Merkitse limapaperilla

veden korkeus. Tarkasta veden korkeutta seuraavana paivana.

2. Liuota metallirasiassa vähäiseen vesimäarään jotakin suolaa

(esim. salpietaria) ja kiehauta liuos kuiviin. Tarkasta mitä jäi

rasiaan.

Kenen kotona kasvatetaan kukkia? Mitä huonekasveille

täytyy melkein joka päivä tehdä? Miten käy huonekasvien,

jos niitä ei kastella? Kasvit tarvitsevat siis vettä. Miten käy

Raittiusoppia.

1. Miten alkoholi syntyy?

Olutta, viiniä ja viinaa nimitetaän juovutusjuomiksi,

koska ne saavat aikaan juopumuksen eli päihtymyksen.

Päihtymyksen vaikuttaa juvutusjuomissa oleva alkoholi-

niminen myrkkyaine.

Oluen valmistus. Oppiaksemme, miten alkoholi syntyy, tarkas-

tamme vähän oluen tai kotitekoisen kaljan valmistusta.

Olutta valmistetaan tavallisesti ohrista. Ohria liotetaan vedessä

noin 34 päiva. Silloin jyva imee itseensä vettä ja paisuu. Lämpi-

mässä huoneessa alkavat ohrat itãa. Itäessä muuttur jyvissa oleva

tärkkelys sokeriksi. Näin on saatu maltaita. Mille maltaat maistuvat?

Maltaita käytetään oluen tai kaljan valmistukseen.

Idätettyjä obria ja maltaita pannaan isoon ammeeseen ja kaade-

taan siihen kuumaa vettä. Silloin ohrissa ja maltaissa oleva sokeri liukenee veteen ja vesi tulee makealsi. Se on vierrettä.

Liukeneva osa maltaista ja ohrista sisältää vielä paljon ravinto-

aineita, ja sitä nimitetään mäskiksi. Mäski annetaan sioille ja lehmille

ravinnoksi. Vierre sisältää viljan ravintoarvosta noin neljännen osan.

Vierre keitetään sitten humaloiden kanssa. Humalat antavat sille karvaan maun.

Sitten pannaan vierteeseen hivaa. Jonkin ajan kuluttua alkaa vierteen pinnalle kohota kaasukuplia. Sinä tapahtuu käyminen.

Hivasieni käytlää ravinnokseen vierteessä olevan sokerin ja hajoittaa

sen kahdeksi wudeksi aineeksi, hilihapeksi ja alkoholisi. Hiilihappi

kohoaa kaasukuplina ilmaan, mutta alkoholi jaa juomaan. Alkoholi siis syntyy sakeripitioisesta nesteestä käymisen kautta.

Koska kalja ja olut valmistetaan maltaista, niin nimitetään niitä

mallasjuomaksi.

Tehtävä: Katso hakuteoksesta, miten viiniä valmistetaan ja pal-

jonko vinissa ja oluessa on alkoholia.

Myydään hyväkuntoinen kirja.

Nouto Pasilan aseman läheltä ja postitus ok.

Muita minulla myynnissä olevia kirjoja löydät tuon linkin avulla. Samalla postimaksulla tulee useampikin kirja:

https://tori.fi/li?w=3&cg=0&ca=18&aid=273379

Jos haluat etsiä minun ilmoituksista jotain avainsanaa, korvaa tuossa haussa oppi* haettavalla tekstillä:

https://tori.fi/li?he=0&ca=18&sp=0&fmy=0&aid=273379&q=oppi*

ooo