Kuin lähtö : kertautuvaa tekstiä:Vuotila, Iikka

Kuin lähtö : kertautuvaa tekstiä

Tekijä: Vuotila, Iikka

Tuoteryhmä: Kaunokirjallisuus (kotim.)

Kustantaja: Gummerus

Kieli: suomi

Painovuosi: 1966

Painos: 1

Sivumäärä: 119

Sidonta: Nidottu kansipaperein (pehmeäkantinen)

Kunto: Hyvä

Hinta: 6 e sis. lähetyskulut

Tekstinäyte:

Rakas,

Tämä on yötä, kello lähentelee kahtatoista. Minä ajattelin, että minä yritän nukkua ilman unitabletteja, minä en pyytänyt illalla, kun minä tosiaan ajattelin että minä osaan nukkua tällä kertaa. Olinkin valojen sammumisen jälkeen puoli tuntia horroksissa, mutta sitten joku hoitajista tuli ja kurkisti oven raosta. Se riittää minulle häiriöksi, minä valpastuin, minä olen nyt maannut pari tuntia pimeässä, mutta siinä tulee lopulta tukala, minä otin ja panin valon. Eikä kukaan noista toisista ole valittanut, ne kai nukkuu kaikki. Joku tietysti voi tulla komentamaan valoja pois, en minä tiedä saanko minä tätä kirjoittaa. Mutta jos tulee joku minä rupean rähisemään, minä olen sillä päällä että minä saatan ruveta.

Se on sitten selvä, ne leikkasi sen torstaina. Minä olen ollut nyt parina päivänä ylhäällä; tietysti se vähän koskee, mutta ei sen pahemmin. Tänä päivänä oli hirveintä odottaminen, kun ne aikoi katsoa sitä. Haavan päälle oli liimattu valtavat määrät sideharsoa jollakin mahdottoman lujalla keltaisella liimalla ja minä ihmettelin millä ihmeellä ne saa sen irti, minä yritin nykiä sitä ennalta nurkista irti, mutta se oli kiinni kuin toinen iho. Minä odotin maha paljaana, minä suunnittelin että minä panen protestin, vaadin liiman sulatettavaksi liotettavaksi, minä en suostu siihen että nyitään iho irti pieninä palasina. Sitten tuli suuri roteva nainen, paljain käsin tietysti, kuulkaa neiti, minä ennätin sanoa, ja räts, se seisoi rätti kädessä. Minä olin toden totta hölmistynyt, minä en ollut osannut odottaa tuollaista ratkaisua, minä katsoin hölmistyneenä mahaani, pitkä viilto poikki mahan, paksut rihmanpätkät pisti ihosta kahden puolen.