Tuulikki Pietilä

Tuulikki Pietilä Épreuve d'artiste mitat kehysten päältä korkeus n.32cm leveys n.27cm kuva-ala n.12,5x8,5cm

Ida Helmi Tuulikki Pietilä (18. helmikuuta 1917 Seattle, Washington, Yhdysvallat 23. helmikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen taidegraafikko.[1] Hän oli suomalaisen taidegrafiikan keskeisimpiä vaikuttajia. 60 vuoden ajan hän osallistui lukuisiin taidenäyttelyihin ja toimi 19561960 myös opettajana Taidkeakatemian koulussa. Myöhemmin hän koulutti graafikoita ja kirjoitti Metalligrafiikka-kirjan (1978) ja osallistui Puupiirros-kirjan 1982) tekemiseen artikkelilla puukaiverruksesta

Pietilä aloitti opiskelunsa Turun piirustuskoulussa 19331936. Sen jälkeen hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 19361940, Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa 19451949 ja Pariisissa 19491953 muun muassa Fernand Légerin akatemiassa.

Tuulikki Pietilä teki puolen vuosisadan mittaisen uran taidegraafikkona, opettajana ja alansa taidejärjestöjen vaikuttajana. Taiteilija hallitsi grafiikan menetelmät ja tekniikat perinpohjaisesti, metalligrafiikasta puupiirroksiin, moniväritöistä litografioihin. Hän sekoitti näitä eri menetelmiä ja kokeili jatkuvasti uutta.

Teknisesti monipuolinen taiteilija sovelsi tuotannossaan useita eri tyylilajeja realismista kubismiin ja abstraktiin taiteeseen, lähinnä konstruktivismiin ja informalismiin. Hän teki itse kaikki grafiikan työvaiheet vedostusta myöten. Monipuolisuutensa ja teknisen osaamisensa ansiosta Pietilä oli nuoren graafikkopolven esikuva.

Opiskelun merkeissä hän tapasi 1956 tulevan elämänkumppaninsa Tove Janssonin, jonka kanssa hän teki useita töitä ja projekteja. 1970-luvun lopulla he rakensivat viisikerroksisen, yli kaksi metriä korkean Muumi-Talon yhdessä erikoislääkäri Pentti Eistolan kanssa. Vuosina 19761990 Pietilä teki lisäksi yhteensä nelisenkymmentä muumitarinoihin perustuvaa kolmiulotteista kuvaelmaa. Muumitalo ja Pietilän kuvaelmat kuuluvat nykyään tamperelaisen Muumimuseon (ent. Muumilaakso) kokoelmaan.

Ensimmäistä kertaa Pietilän töitä oli esillä Turussa vuonna 1935. Ensimmäinen yksityisnäyttely oli 1951. Purnu-ryhmän kesänäyttelyissä hän oli mukana vuodesta 1967, takautuva näyttely oli vuonna 1986. Lisäksi hän oli mukana lukuisissa näyttelyissä ulkomailla.

Tuulikki Pietilä sai työstään myös tunnustusta: Pro Finlandia -mitali hänelle myönnettiin vuonna 1963, ja professorin arvonimen hän sai vuonna 1982. Pietilälle on myös myönnetty Suomen Leijonan komentajamerkki 6.12.1994.

Hän testamenttasi poikkeuksellisen laajan, yli 1 400 teosta käsittävän tuotantonsa Ateneumin taidemuseolle.

Tuulikki Pietilän tiedetään olleen esikuvana Janssonin muumikirjojen tarmokkaalle ja ripeällekenen mukaan? Tuu-tikki -hahmolle.

Vuodesta 1956 lähtien Tuulikki Pietilä asui yhdessä Tove Janssonin kanssa aina tämän kuolemaan 2001 asti. Pietilä oli Janssonin seuralainen Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlissa vuonna 1992, ehkäpä ensimmäisenä naisparina. Jansson ja Pietilä asuivat ja pitivät yllä galleriaa Helsingin Kaartinkaupungissa Ullanlinnankadulla.

Janssonin ja Pietilän yhteisistä matkoista ympäri maailmaa ja kesistä Klovharun saarella Pellingissä on kertynyt useita tunteja Pietilän kuvaamaa kaitafilmimateriaalia. Kaitafilmien pohjalta on tehty myös useita TV-dokumentteja, muun muassa Haru, yksinäisten saari (1998) sekä Tove ja Tooti Euroopassa (2004).

Tuulikki Pietilä kuoli kotonaan 23. helmikuuta vuonna 2009. Hän oli kuollessaan 92-vuotias