Martti Haavio Iloinen eläinkirja

Kirjan sadut perustuvat kansansatuihin, jotka Martti Haavio on kertonut silmälläpitäen pieniä lapsia.

Pääjuoni on säilytetty, mutta tyyliin ja sanontaan on tehty joskus suuriakin muutoksia. Ajatuksena on ollut kirjoittaa ääneen luettavaksi sopivia satuja. Suurin osa saduista on suomalaista alkuperää, mukana on myös mm. lyydiläisiä, virolaisia, eteläamerikkalaisia satuja. Satujen lopussa on lyhyitä suomalaisia eläinaiheisia kansanrunoja.

Kehyskertomuksessa kerrotaan vuorimetsässä sijaitsevasta kauppakaupungista, jonka kuninkaalla on 12 lasta. Lapset eivät halua oppia lukemaan, vaan he mieluummin leikkivät yrttitarhassa. Kuningas antaa neuvosmiehilleen ja muille tehtäväksi keksiä keino, jolla lapset saataisiin oppimaan. '''

Pieni paimenpoika ehdottaa, että aapiskirjaan kuvataan eläimen kuva. Sen toisessa kädessä olisi vitsa ja toisessa namusia, ja kuvaa katsoessaan lapset tulisivat ahkeruutensa mukaisesti joko iloiseksi tai surulliseksi. Kuningas kutsuu Kaksitoista Viisasta Mestaria linnaan ja kysyy heiltä, minkä eläimen kuva aapiseen pitäisi laittaa.

Viisaat Mestarit eivät osaa vastata. Sen sijaan he kertovat kahtenatoista päivänä kahdestatoista eläimestä, niiden hyvistä ja pahoista teoista. Viisaitten mestarien lopetettua kertomuksensa kuningas valitsee paimenpojan ehdotuksesta aapisen kanteen kukon kuvan.

Nouto tai 6 euron postit.