Ranskan-Preussin sodan 1870-71 alkup. mitali

Ranskan-Preussin sodan 1870-71 mitali emaliversiona alkuperäisessä laatikossaan, mukana alkuperäinen 1870-1871 solki.

Vastaavaa mitalia myydään ILMAN emalointia ja laatikkoa jopa 130 dollarilla.

Mitalissa kuvattuna rintakilpi, ankkuri ja sotaliput, jotka edustavat kahden asevoiman, maavoimien ja laivaston, yhtenäisyyttä.

Mitalin alareunassa emaloinnin keskellä teksti "Oublier Jamais", eli "Emme koskaan unohda" kunnioituksena sotilaita kohtaan.

Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (saks. Deutsch–Französischer Krieg, ransk. Guerre franco–allemande; Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19. heinäkuuta 1870 – 10. toukokuuta 1871 käyty sota, joka johti Ranskan tappion myötä Saksan yhdistymiseen ja Ranskan toisen keisarikunnan kukistumiseen.

Preussin liittoumassa olivat pohjoissaksalaisten lisäksi mukana myös eteläsaksalaiset valtiot Baden, Baijeri ja Württemberg, eli todellisuudessa Ranska soti alusta alkaen koko Saksaa vastaan. Saksan keisarikunta perustettiin sodan aikana Versailles’ssa 18. tammikuuta 1871.

Sodan päättänyt Frankfurtin rauhansopimus allekirjoitettiin yhdistyneen Saksan ja Ranskan kesken.

Osapuolet:

Saksan keisarikunta Pohjois-Saksan liitto

Württemberg

Baden

Baijeri

Saksan keisarikunta (18. tammikuuta 1871)

Ranska Ranskan toinen keisarikunta (19. heinäkuuta – 4. syyskuuta 1870)

Ranska Ranskan kolmas tasavalta (4. syyskuuta 1870)

Komentajat:

Preussi Vilhelm I

Preussi Otto von Bismarck

Preussi Helmuth von Moltke

Preussi Fredrik III

Preussi Fredrik Kaarle

Preussi Karl Friedrich von Steinmetz

Preussi Albrecht von Roon

Ranska Napoleon III

Ranska François Achille Bazaine

Ranska Patrice de Mac-Mahon

Ranska Louis Jules Trochu

Ranska Léon Gambetta

Ranska Giuseppe Garibaldi

Jälkiseuraukset:

Saksan–Ranskan sodalla oli kauaskantoiset seuraukset. Syntyi kaksi uutta valtiota, Saksan keisarikunta ja Ranskan kolmas tasavalta.

Kun Napoleon III ei enää suojellut Kirkkovaltiota, Italia liitti sen itseensä 20. syyskuuta 1870 ja vei siten Italian yhdistymisen päätökseen. Saksalaisten saavuttama murskavoitto Ranskasta vahvisti heidän uskoaan preussilaiseen militarismiin, joka pysyi Saksan yhteiskunnan vallitsevana voimana aina vuoteen 1945 saakka. Samalla Preussin asevelvollisista koostuva armeija, jota johtivat korkeasti koulutetut yleisesikunnan ammattiupseerit, toimi mallina muille suurvalloille. Tärkeä seuraamus oli myös Alsacen ja Lorrainen eli Elsass-Lothringenin menetys, joka aiheutti Ranskassa pitkällisen katkeruuden.

Vuodet 1871–1914 merkitsivät epävakaan rauhan aikaa, sillä Ranska pyrki määrätietoisesti palauttamaan menetetyt alueet, ja Saksassa puolestaan yltyivät imperialistiset tavoitteet. Näiden maiden keskinäinen viha oli sittemmin liikkeellepaneva voima ensimmäisen maailmansodan länsirintaman pitkittyneissä, teurastukseksi muuttuneissa taisteluissa.

Sotilaallisessa mielessä Saksan–Ranskan sota osoitti armeijan yleisesikunnan tarpeellisuuden ja keskitetyn sodanjohdon tehokkuuden yhdistettynä rautateiden ja lennättimen luomiin hyviin yhteyksiin.

Lähetyskulut ostajalle. Posti, Matkahuolto, jne... Teen työmatkoja alueille Vaasa-Jyväskylä, Jämsä, Nokia, Tampere, Valkeakoski, Rauma, eli JOS osuu matka kohdilleen, niin pystyn tuomaan setin kotiin asti.

Hakusanat: Militaria mitali kunnia sotaveteraani veteraani Bismarck Napoleon III Preussi