Oma kuva : Merja Aletta Ranttila = Self portrait of Merja Aletta Ranttila

Oma kuva : Merja Aletta Ranttila = Self portrait of Merja Aletta Ranttila, kansissa kuluneisuutta

Toimittanut Satu Jauhola, valokuvat ... Heli Kinnunen ... Armas Sarajärvi, English translation Kathleen Osgood Dana, kustantaja Puntsi

Merja Aletta Ranttila (s. 23. toukokuuta 1960 Utsjoki) on tunnettu saamelainen kuvataiteilija, kuvittaja ja taidegraafikko. Inarissa asuva Ranttila on tehnyt saamelaista kulttuuria tunnetuksi erilaisissa näyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla

Ranttila on opiskellut Lapin taidekoulussa 1980–1982 ja Rovaniemen Taide- ja käsiteollisessa oppilaitoksessa 1982–1986. Uransa alussa Ranttila teki kuvituksia oppi- ja satukirjoihin sekä novellikokoelmiin ja romaaneihin. Hänen ensimmäinen kuvitustyönsä oli Davvin oppikirjan 600 kuvaa, jotka hän teki vuonna 1980. Hän on piirtänyt myös postikortteja. Häneltä tilattiin erityisesti saamelaisaiheita. 1990-luvun alkupuolella hän otti käyttöön linokaiverrustekniikan.

Tammikuussa 2012 Posti julkaisi Ranttilan kuvittamat tarrapostimerkit.

Ranttila on kertonut tunteneensa tarvetta purkaa lestadiolaisessa ympäristössä vietetyn lapsuutensa traumoja. Teokset ottavat kantaa naisen hankalaan ja lukkiutuneeseen asemaan lestadiolaisuudessa. Hänen teoksensa tunnetaan symboliikasta, unenomaisuudesta, usein toistuvista paholais- ja naishahmoista sekä viitteistä teosten syntyajan dramaattisiin uutistapahtumiin. Hän on kuvannut teoksissaan yksityisiä kriisejään. Mukana kuvissa on usein eläimiä.

Ranttila sai laajalti julkisuutta vuonna 1993, kun papit tulkitsivat hänen teoksiaan "šamanismiksi ja saatananpalvonnaksi". Kyseessä oli Tornion Aineen taidemuseolla pidetty Shamaani-kesä.

Ranttilan taidetta on luokiteltu šamanistiseksi ekspressionismiksi. Hänen taidettaan myös pidetty feministisenä taiteena. Ranttila luokitellaan kuuluvaksi toiseen saamelaiseen kuvataiteilijasukupolveen.

Syksyllä 2002 Ranttila vietti kuukauden suomalais-afrikkalaisen kulttuurikeskuksen Villa Karon taiteilijaresidenssissä Beninissä. Ranttila piti sen seurauksena yhdessä sisarensa, tekstiilitaiteilija Seija Ranttilan kanssa afrikkalaishenkisen näyttelyn Oulussa. Vuonna 2001 Ranttila osallistui suomalaistaiteilijoiden yhteisnäyttelyyn Australiassa. Ranttila osallistui Madridin taidemessuille 1995.

Vuonna 2015 Ranttila otti kantaa susikeskusteluun osallistumalla pohjoissuomalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn. Suomi 100 -teeman aikoihin hän piti näyttelyn Pariisissa. Hän on ollut suunnittelemassa jääveistoksia.

Ranttila on toiminut myös galleristina.