10 euro 2009 Fredrik Pacius ( PROOF ) Kapselissa

Metalli Hopea (Ag925)

Halkaisija 38,6 mm

Paino 25,5 g

Lyöntimäärä 28 000 (proof)

Suomalaisen musiikkielämän virvoittaja. Fredrik Pacius herätti suomalaisen musiikkielämän henkiin 1800-luvulla. Pacius sävelsi Runebergin Maamme-runon, joka vakiintui kansallislauluksi 1900-luvun alussa.

Fredrik Pacius (19.3.1809 - 8.1.1891) oli saksalaissyntyinen suomalainen säveltäjä ja kapellimestari, joka vaikutti ratkaisevasti musiikkielämämme nousuun 1800-luvulla. Hän on saanut kunnianimen "Suomen musiikin isä".

Suomalaisen musiikkielämän kehittäjä

Fredrik Pacius syntyi Hampurissa ja opiskeli sävellystä ja viulunsoittoa Kasselissa. Hän toimi useita vuosia viulistina Tukholmassa ennen kuin muutti Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan musiikkia Helsingin yliopistossa 1834.

Paciuksen saapuessa Helsinkiin kaupungin musiikkitoiminta oli järjestymätöntä ja toimi lähinnä innokkaiden harrastelijoiden voimin. Pacius perusti vuonna 1838 mieskuoro Akademiska Sångföreningenin.

Myöhemmin hän perusti Helsingin Sinfoniayhdistyksen, jonka kanssa hän esitteli helsinkiläisyleisölle muun muassa Mozartin, Beethovenin ja Rossinin teoksia.

Maamme-laulu syntyi neljässä päivässä

Vuonna 1848 Runebergin runoon sävelletty Maamme-laulu soi ensi kertaa ylioppilaiden juhlassa Flooranpäivänä Helsingin Kumpulassa. Paciuksen sanotaan säveltäneen laulun neljässä päivässä.

Laulusta tuli hyvin suosittu ja se vakiintui Suomen kansallislauluksi 1900-luvun alussa. Laulu levisi myös Suomen ulkopuolelle: Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm käyttää Paciuksen sävelmää.

Ensimmäisen suomalaisen oopperan säveltäjä

Vuonna 1852 valmistui Paciuksen säveltämä ensimmäinen suomalainen ooppera, kansallisromanttinen Kaarle-kuninkaan metsästys. Zacharias Topelius kirjoitti libreton yhdessä Paciuksen kanssa.

Pacius sävelsi lisäksi oopperat Kypron prinsessa ja Loreley, orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, kantaatteja ja muita vokaaliteoksia. Pacius sai professorin arvonimen vuonna 1860.