Kun Suomen työväki heräsi. Heikki Laavola, 1974.

Kun Suomen työväki heräsi : Vaistonvaraisesta ristiriidasta sosialistiseen Forssan ohjelmaan 1903. Heikki Laavola, 1974. Helsinki 1974, KK:n kirjapaino. 158 sivua.

Kunto muuten hyvä, mutta kirjassa on paikoitellen paljon alleviivauksia ja muita lyijykynämerkintöjä. Muutamalla sivulla tekstiä on maalattu värikynällä. Otsikkosivulla kuulakärkikynällä tehty omistuskirjoitus.

Lainauksia kirjasta:

"Jo 1500- ja 1600-luvuilla oli perustettu rautaruukkeja sekä salpietari- ja ruutitehtaita, siis laitoksia, jotka palvelivat lähinnä maan sotavoimia. Myös ensimmäiset vesivoiman käyttöön perustuvat sahalaitokset olivat peräisin samoilta vuosisadoilta."

"Vienty pysyi 1600- ja 1700-luvuilla melko vähäisenä, vaikka hidasta kasvua koko ajan tapahtuikin. Valtiovallan suhtautuminen sahateollisuuteen oli melko kylmäkiskoinen; metsävarojen pelättiin loppuvan. Jokaisella vesisahalla oli määrätty kiintiö, jonka se sai tuottaa, ja uusien sahojen perustaminen oli tehty hyvin vaikeaksi. Rautateollisuus oli äänekäs sahateollisuuden vastainen painostusryhmä. Se tarvitsi omassa tuotannossaan puuhiiltä ja pelkäsi siksi metsien loppumista."

"Viranomaiset alkoivat 1830- ja 40-luvuilla kiinnittää huomiota maatalouden tehottomuuteen ja yrittivät levittää viljelijöiden keskuuteen uusia tuotantomenetelmiä. Erityisesti taisteltiin normaalin peltoviljelyksen puolesta ja koetettiin vastustaa ryöstönomaista kaskiviljelystä. Tulokset osoittautuivat kuitenkin laihoiksi. Kaskiviljely oli helpompaa, se tuotti muutamana ensimmäisenä kaskeamisen jälkeisenä vuotena hyvän sadon ja kaskettavaa metsää näytti riittävän."

"1879 annettiin elinkeinoasetus, joka lopullisesti teki elikeinoharjoituksen vapaaksi. Se oli tässä vaiheessa enää jo tapahtuneen kirjaamista, sillä sahateollisuuden suurnousu oli alkanut jo saman vuosikymmenen alkupuolella. Samana vuonna annettiin myös asetus, jolla maaseudun tilatonta väestöä koskeneet viimeisetkin liikkumisvapauden rajoitukset kumottiin. Suomi oli siirtynyt taloudellisen liberalismin aikakauteen."

"Sahateollisuuden alkuvaiheisiin kuului ilmiö, jolla tuli olemaan melkoinen merkitys maamme oloille ja erityisesti työväenliikkeelle, nimittäin se että varsin huomattava osa alan nousuvaiheen yrittäjistä oli ulkomaalaisia."

"Varsinaisen raudanvalmistuksen sijasta alkoi konepajateollisuus saada viime vuosisadan loppupuolella talouselämässämme yhä tärkeämmän aseman. Sen kasvu oli elimellisesti sidoksissa puu- ja sahateollisuuden nousuun. Sahat tarvitsivat koneita ja laitteita, jotka oli edullisinta valmistaa omassa maassa."

"Maaseutuväestön voimakas panos työväenliikkeessä on kansainvälisesti katsoen melko harvinainen ilmiö. Keski- ja Länsi-Euroopan suurissa sosialistisissa puolueissa oli sen osuus lähes olematon. Suomessa sen merkitys työväenliikkeen nopean voimistumisen kannalta oli suorastaan ratkaiseva."