Venäjä, 1 ruplaa 1919 (JUDENICH)

Venäjä, 1 ruplaa, 1919

Kaukasuksen rintaman päällikkö Nikolai Judenitš 

Venäjä, 1 ruplaa, 1919

venäläinen jalkaväenkenraali, joka komensi ensimmäisessä maailmansodassa Kaukasian rintamaa ja Venäjän sisällissodassa valkoisiin armeijoihin kuulunutta Luoteis-Venäjän armeijaa. Hän yritti lokakuussa 1919 vallata Pietarin bolševikeilta, mutta hänen armeijansa lyötiin takaisin aivan kaupungin liepeillä.

Judenitš tapasi tammikuussa 1919 Helsingissä ulkoministeri Carl Enckellin. Judenitš pyysi suomalaisia liittymään sotaan puolelleen ja tunnusti Suomen itsenäisyyden, mutta koska itäisen valkoisen rintaman komentaja Aleksandr Koltšak ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, Suomi ei liittynyt mukaan Venäjän valkoiseen rintamaan bolševikkeja vastaan saartamaan Pietaria. Venäjän monarkistien kanta oli, että Venäjän keisarikunnan alueella olevien kansallisuuksien itsenäisyyspyrkimykset ja Venäjän valtiorakenteeseen liittyvät kysymykset pitäisi ratkaista rauhantilan palattua perustuslakia säätävässä kansankokouksessa. Periaatteessa Venäjän keisarikunta ja keisarin valtaa käyttänyt tasavaltalainen Venäjä oli yhtenäisvaltakunta, josta ei perustuslaillisesti voinut erota, kuten liittovaltioista.

Keväällä 1919 Suomessa oli mielipide jakautunut kahtia Pietariin hyökkäämisen kannalta. Jotkut kokoomuksen ja myös maalaisliiton kansanedustajat kannattivat Pietariin hyökkäämistä, samoin valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim, jotta bolševismin kukistuttua Suomi olisi voittajien puolella länsivaltojen rinnalla ja jotta myös Venäjän valkoiset bolševikkien tapaan tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden. Jotkut aktivistit suunnittelivat, että Mannerheim kieltäytyisi valtionhoitajana vahvistamasta tasavaltalaista perustuslakia, eduskunta hajotettaisiin ja poikkeustilan aikana tuettaisiin Kannakselta tehtävällä hyökkäyksellä Judenitšin hyökkäystä Virosta Pietariin.

Kun K. J. Ståhlbergista tuli presidentti, kariutuivat hyökkäyssuunnitelmat. Suomi ei tehnyt vuonna 1919 rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa ja salli Britannian laivaston käyttää Koivistoa moottoritorpedoveneiden tukikohtana mutta ei virallisesti eikä julkisesti osallistunut Neuvosto-Venäjän vastaiseen sotaan, vaikka yksityisesti tuettuja hankkeita ymmärrettiinkin. Suomi myös lainasi muutaman Renault FT-17 -panssarivaunun bolsevikkeja vastaan taistelleelle kenraali Judenitšin komentamalle Luoteis-Venäjän armeijalle.

KATSO MUUT MYYNNISSÄ OLEVAT KOHTEET