A. Tervashonka: The Third Maxwellian Unification

Ari J. Tervashonka: The Third Maxwellian Unification

Alaotsikko: A systematic analysis of the impact of the Maxwellian ether hypothesis on the development of theoretical physics 1855-1920

Sarja: Metodologia

ISBN: 9789526505251

Kustantaja: Itä-Suomen yliopisto, University of Eastern Finland / Finnish Methodology Society

Kieli: Englanti

Painovuosi: 2023

Sivumäärä: 305.

Sidonta: Sidottu, kovakantinen.

Kunto: Hyvä.

Muuta: Kansissa pientä kulumaa ja nuhruisuutta

"James Clerk Maxwell tunnetaan tieteenhistoriassa kahdesta tieteellisestä unifikaatiosta sähkömagnetismin sekä sähkömagnetismin ja optiikan yhdistäjänä. Optiikan yhdistämistä sähkömagnetismiin jatkoivat maxwellilaiset tieteilijät George FitzGerald, Oliver Lodge ja Oliver Heaviside. Tässä tutkimuksessa ehdotetaan kolmatta unifikaatiota perustuen eetterin laajempaan tieteen historiaan.

Tutkimuksessa keskitytään maxwellilaisen eetteriteorian teoreettiseen kehitykseen vuosina 18551920. Eetterin konseptia käytettiin teoreettisena selityksenä sille missä fysikaaliset ilmiöt tapahtuivat. Eetteri oli väliaine mikä välitti magneettisia, sähkön, optiikan, sekä termaalisia ilmiöitä.

Maxwellin kolmas unifikaatio oli maxwellilaisten pyrkimys rakentaa globaalisti uskottava eetteripohjainen fysiikan teoria. Tämän työn suurin vaikutus oli, että se teki muista eetteriteorioista ilman sähkömagnetiikan ja optiikan pohjaa tieteellisesti vanhentuneita.

Teorian jatkokehitys kulminoitui Albert Michelsonin ja Edward Morleyn vuoden 1887 optiseen kokeeseen, jota Oliver Lodge jatkokehitti vielä vuosina 18911897. Kokeiden tarkoituksena oli löytää eetterin olemassaolo tai eetterin ominaisuuksia. Eetterikokeiden tuloksettomuus lisäsi laajasti skeptisyyttä eetteristä osana tiedettä. Skeptisyydestä huolimatta maxwellilainen eetteriteoria onnistui kilpailevia teorioita paremmin saavuttamaan globaalia merkittävyyttä tieteellisenä kivijalkana. Vaikka lopulta maxwellilainen eetteri kohtasi historiallisen loppunsa fysiikassa, sen olemassaolo aurasi kilpailijoita Albert Einsteinin suhteellisuuden tieltä.

Jotta tämän väitöstutkimuksen esittämän tulkinta voidaan todistaa, tässä tutkimuksessa analysoidaan maxwellilaisen eetterin teorian kehittymistä vuosina 18551920. Tutkimuksessa analysoidaan Maxwellin aiheen tutkimuksia kuten On Faradays lines of force (1855) ja neliosaista artikkelisarjaa On physical lines of force (18611862) sekä erilaisia teeman jatkokehityksiä. Analysoitava sisältöön kuuluvat myös myöhempää Maxwellin tieteellistä tuotantoa Theory of heat (1871), A Treatise on electricity and magnetism vol. 1-2 (1873), Matter and motion (1877) ja An Elementary treatise on electricity (1881). Perustuen Maxwellin alkuperäisille tiedejulkaisuille tutkimuksessa esitetään Tervashonka mallia Maxwellin eetteristä Maxwellin eetterin funktionaalisen ja teoreettisen ymmärtämisen helpottamiseksi.

Jotta Maxwellin työn vaikutuksia voidaan ymmärtää laajemmin, tutkimuksessa pohditaan maxwellilaisen eetterin kehitystä George FitzGeraldin, Oliver Lodgen, Oliver Heavisiden, Joseph Larmorin, Hendrik Lorentzin teoreettisia kehityksiä, sekä Albert Michelsonin ja Edward Morley vuoden 1887 MM-koetta ja pidemmälle vietyjä Oliver Lodgen kokeita vuosilta 18911897.

Näiden analyysien kautta rakennettavan synteesin tarkoitus on tarjota selitysmalli kolmannen unifikaation muodossa ja analysoida sen vaikutusta fysiikan tieteellisen viitekehyksen muutokselle. Tutkimuksessa on käytetty systemaattista analyysiä ja hermeneuttista systemaattisen analyysin teoriaa (SAH). Systemaattisen analyysin kohteina ovat argumenttien ja hypoteesien funktionaalisuus. Analysoimalla eetterin teorian funktionaalisia muutoksia sekä niiden oman aikansa teoreettista kattavuutta voimme paremmin ymmärtää maxwellilaisen eetterin teorian vaikutusta tieteellisen viitekehyksen muutokselle absoluuttisesta suhteelliseen.

Asiasanat: Maxwellin yhtälöt, Sähkömagnetismi, Fysiikka, Elektromagnetismi, Sähkökenttä, Magneettikenttä, Sähkömagneettiset aallot, Maxwellin teoriat, Sähkömagnetismin perusteet, Fysiikan historia, Tieteellinen kehitys, Tieteen edistys, Fysiikan tieteenala, Elektroniikka, Sähkötekniikka, Sähkömagnetismin ilmiöt, Elektronit, Sähkövaraukset, Magneettiset ilmiöt, Sähkömagnetismi fysiikan alana, Sähkömagnetismi tieteenhistoriassa, Sähkömagnetismin merkitys, Fysiikan perusteet, Sähkömagnetismin lainalaisuudet, Sähkömagnetismin tutkimus, Sähkömagnetismin vaikutus teknologiaan, Elektromagneettiset aallot, Elektromagnetismin vuorovaikutus, Sähkömagnetismi ja tieteen kehitys, Sähkömagnetismi nykypäivän sovelluksissa, Fysiikan suureet, Maxwellin yhtälöiden selitys, Sähkömagnetismin periaatteet, Sähkömagnetismin sovellukset, Sähkömagnetismi ja moderni teknologia, Fysiikan periaatteet, Sähkömagnetismin historiallinen tausta, Fysiikan perusperiaatteet, Sähkömagnetismin ilmiöt ja lainalaisuudet, Sähkömagnetismin vaikutus yhteiskuntaan, Tieteellinen tutkimus, Elektroniikan historia, Magneettikentän vaikutus, Sähkömagnetismin ymmärtäminen, Fysiikan teoriat, Tieteen edistysaskeleet, Tieteen merkitys, Fysiikan kehitys, Tieteen merkittävät löydöt, Fysiikan saavutukset, Sähkömagnetismin soveltaminen, Elektromagnetismin perusteet, Maxwellin yhtälöiden historia, Tieteen rooli teknologian kehittämisessä, Sähkömagnetismin vaikutus arkipäivän elämään, Tieteen vaikutus yhteiskuntaan, Sähkömagnetismin teoreettiset perusteet, Fysiikan ilmiöt, Sähkömagnetismi ja tieteen kehitys, Maxwellin yhtälöiden merkitys, Sähkömagnetismin kehitys, Elektroniikan edistysaskeleet, Tieteellinen tutkimusprosessi, Tieteelliset löydökset, Elektromagneettisten aaltojen sovellukset, Elektromagneettisten ilmiöiden ymmärtäminen, Tieteen merkitys teknologian kehittämisessä, Elektroniikan vaikutus yhteiskuntaan, Fysiikan perusilmiöt, Maxwellin yhtälöiden sovellukset, Sähkömagnetismin teorian kehittyminen, tiede, väitösirja, aatehistoria, tieteenfilosofia, fysiikan historia, systemaattinen, analyysi, SAH-teoria, Maxwell, sähkömagnetismi, eetteri, teoria h