Kain Tapper

Kain Tapper 17/20 vedos mitat kehysten päältä korkeus n.58cm leveys n.68,5cm kuva-aukko n.42x53cm

Kain Tapper (6. kesäkuuta 1930 Saarijärvi – 17. elokuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka käytti puuta, betonia, kiveä ja metallia teostensa materiaaleina.

Tapper oli kotoisin Saarijärveltä ja kasvoi samassa perheessä niin ikään taiteilijoiksi ryhtyneiden veljiensä kanssa. Veljeksistä Harri (1929–2012) ja Marko Tapper alias Marko Tapio (1924–1973) olivat kirjailijoita. Veljessarjan nuorin, Yrjö (1932–2014), oli teatterilavastaja.

Ennen taiteilijanuraansa Tapper toimi kotiseudullaan Saarijärvellä rakennusmiehenä, metsätyömiehenä sekä uitoilla. Käytyään sotaväen 1952 Tapper haki ja pääsi Taideteollisen oppilaitoksen oppilaaksi Helsinkiin, jossa opiskeli vuosina 1952–1954. Suomen Taideakatemian koulussa Tapper opiskeli vuonna 1955.

Tapper kehittyi omintakeiseksi taiteilijaksi 1950-luvun lopulla samaan aikaan kun modernismi tuli suomalaiseen kuvanveistoon. Hänestä tuli yksi ekspressiivisesti ilmaisuvoimaisen kuvanveiston keskeisistä nimistä. Hän pystyi töissään yhdistämään kansainvälisen abstraktin modernismin ja kotimaan luonnonläheisyyden. Hänen lapsuudenkotinsa näkymät ja elämykset uittoreitin varrelta kuvastuvat hänen ilmaisussaan. Ensimmäisellä luomiskaudellaan Tapper työsti puuta, ja myöhemmin mukaan tulivat hiekkakivi, graniitti ja lasi. Työskentelyssään Tapper säilytti spontaanisuuden ja vaistonvaraisuuden, joka ilmenee erityisesti teosten pintojen toteutuksessa. Monet työt ovat melko pienikokoisia, mutta tilaustöissä Tapper toteutti suuriakin veistoksia, kuten Oriveden kirkkoon tilatussa Golgatan kallio -teoksessa (1961), jossa koivupuu on työstetty kuvaamaan halkeavaa kalliota. Vaativa monumentaalityö oli myös Hämeenlinnaan sijoitettu Nuori Sibelius (1964).